Blogimonsteri

Hei kaikki! Ensinnäkin kiitos niille jotka jaksavat seurata blogiani ja vielä enemmän kiitos niille jotka jaksavat kommentoida. Arvostan sitä.

Ajattelen, että jonkinmoinen esittäytyminen/historia olisi kiva olemassa joka blogissa, joten täältä pesee:

Mewfa Meewy Kissapalloprinsessa Pallo Mallu

Olen tyyppi vuosikertaa 93 ja olen harrastanut animea/mangaa jo melkein kauemmin kuin jaksan muistaa. Ihan muksuna pidin jo valtavasti Digimonista, Pokémonista ja Hopeanuolesta kunnes sitten joskus kolmosluokkalaisena, että nämä kaikki ovat Japanilaisia sarjoja ja niiden yleisnimitys on anime täällä länsimaissa. Olen aina pitänyt paljon piirtämisestä ja se hyvin mahdollisesti vaikutti siihen siihen, että hieno yksityiskohtainen liikkuva kuva iski ja lujaa. Samoihin aikoihin sain myös ensimmäistä kertaa manga-pokkarin kääsini, minkä jälkeen takaisin ei enää ollut paaluuta.

Muualta minut tavoittaa:

 DeviantART  Tumblr  We♥it

Mistä tyyli lähti?

Löysin Japanilaisen katumuodin sen kautta, että silloinen paras ystäväni hurahti joskus 5-6 luokan aikoihin gothic lolitaan minkä jalanjäljissa minäkin rupesin haaveilemaan lolita-vaatteista. Olin aina pitänyt hirveästi vaaleanpunaisesta minkä takia luonnollisesti kallistuin enemmän sweet lolitaan. Tämä haave jäi kuitenkin loppulta toteutumatta, vaikka muutaman siihen suuntaan olevan hamosen sainkin hankituksi. Tarjonta ja netistä tilaaminen ei tuolloin vielä ollut niin helppoa ja yleistä, omasta alaikäisyydestä ja lähipiirin kielitaidon puutteesta puhumattakaan. Eivätkä vanhemmat erityisemmin halunneet kannustaa oudon harrastuksen pariin, minkä oikeastaan voin hyvin ymmärtää. Myöhemmin kun siirryttiin yläasteelle tyylini meni enemmän mustavalkoiseksi ja siitä löytyi sekä emo, punk, gootti ja koulupuku-viboja. Asiaan saattoi vielä vaikuttaa, se että hurahdin samoihin aikoihin D.Gray-Man:animeen totaalisesti ja rakastin sarjan mustavalkoisia uniformuja. Samaisessa koulussa tutustuin ihmiseen joka harrasti sweet-lolita ja decora tyylistä pukeutumista jokapäiväisesti, en voinut kuin ihailla sitä panostuksen määrää. Lisäksi kaveripiirini muuttui muutenkin melkoisesti ja siihen kuului myös silloin cyber gootti-menoon kallellaan oleva ystävä. Eräänä hyvin kohtalokkaana jouluna sain vielä lahjaksi Japanilaista muotia sisällään pitävän Gothic lolita-kirjan minkä johdosta lopullisesti hurahdin Takuya angelin vaatteisiin ja siitä eteenpäin olenkin sitten pikku hiljaa muuttanut tyyliäni aina vaan värikkäänpään suuntaan vaikka eri vivahteisia mausteita on mukaan mahtunut.